Helsingin sanomissa on juttu ilmastoystävällisestä ruoasta. Tällainen
on ilmastoystävällinen lounas. Siinä kerrotaan kuinka kuluttajat
olisivat kiinnostuneita suosimaan lounasruokalassa ilmastoystävällistä
vaihtoehtoa, kunhan he saisivat siitä enemmän tietoa. Ja tätä tarvetta varten
on sitten kehitelty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja WWF:n
toimesta ilmastoystävällinen lounasvaihtoehto.
Ei tarvitse kummoinen ajan seuraaja olla, että ymmärtää ilmastoystävällisen
ruoan sisältävän pääasiassa kasvikunnan tuotteita, sekä korkeintaan ehkä
villinä kasvaneita eläimiä, riistaa ja kalaa. No, riistaa ei listassa ollut
mutta kalaa oli, ja sitten sitä kasviperäistä ravintoa riisi poislukien. Riisin
viljelystä syntyy käsittääkseni paljon kasvihuonekaasuja.
Kirjoituksen keskelle oli sijoitettu tiivistelmä otsikolla ”Ilmastoystävällisen
ruoan kriteerit”. Tämän otsikon alle oli sitten ranskalaisin palleroin listattu
keskeisiä ruoka-aineita ja periaatteita. Yksi niistä oli ”maitotuotteissa
rasvaton maito ja –jogurtti”. No tämäpä kummaa? Miksi ilmastoystävällisessä
ruoassa on ylipäänsä maitotuotteita, ja jos onkin, mitä väliä enää siinä
vaiheessa on sillä onko kyseessä vähärasvainen vai rasvainen? Ei käytännössä
mitään. Ellei sitten ajatella niin, että kun valmiiksi rasvaista maitoa
lantrataan vedellä, saadaan vähärasvaista, mutta myös samaan aikaan tuplasti
enemmän. Näin ollen saman maitotuotemäärän tuottamiseen tarvitaan vähemmän
maitoa (lehmiä) ja ilmasto kiittää.
No oliko kyse virheestä vai mistä? Veikkaanpa ettei tuolla
maitoasialla ole edes mitään väliä. Keskeisintä näissä ilmastoystävällisissä
ruoissa on se, että niiden vihjaillaan samalla olevan myös – tietenkin –
erittäin terveellisiä. Kaksi kärpästä samalla iskulla, kuinka ollakaan. Joonas
Konstig jo ihmetteli omassa kolumnissaan
todennäköisyyttä sille, että ruoka on samaan aikaan terveellistä ihmisravintoa
ja ilmastoystävällistä. Aika pieni on todennäköisyys.
Siitäkin huolimatta, näin mukavasti on meille ihmisille
käynyt. Kasvisruokavalio on samaan aikaan sekä ilmastoystävällinen, että
terveellinen. Kuinka ollakaan, kaiken lisäksi, kasvisruoka on samaan aikaan
myös halvempaa tuottaa, säilöä ja myydä. Mitä sattumaa! Se on siis myös
edullisempaa elintarvikeketjun joka portaassa! Joten kun paljon kiiteltyä
suomalaista kouluruokaa (tai mitä tahansa muuta laitosruokaa) halutaan muokata
kasvispainoitteisemmaksi ja vähärasvaisemmaksi, on kyse sekä ilmaston, että
lasten terveyden eduista, ja kaiken lisäksi koko homma on myös halvempaa.
Peruna, kaali ja ruis kun eivät maksa juuri mitään. Nyt ollaan niin suuren
keksinnön juurilla että lähennellään ikiliikkujaa. Ei ole kuin hyviä puolia,
Sumfaraa!
Olisipa inhottavaa jos sattuisi olemaan niin, että
eläinperäiset tuotteet kuuluisivatkin olennaisena osana ihmisen ruokavalioon.
Liha, eläinrasva, kananmunat, kaikki. Kaikki nämä olisivatkin erittäin
terveellisiä ihmiselle? Mutta ikävä kyllä, samaan aikaan niiden syönti kuluttaisi
maailman ilmaston loppuun. Sillä tiedättehän, ihmisen kuuluu asua kuten asuu,
lentää lentokoneella kuten lentää, lisääntyä kuten lisääntyy, ajaa autolla
kuten ajaa, ostaa päivittäistuotteita kuten ostaa, asfaltoida teitä kuten
asfaltoi, paskoa veteen kuten paskoo, puhua kännykkään kuten puhuu ja
kirjoitella tietokoneella soopaa kuten kirjoittelee, mutta lihaa ei kuulu
syödä. Se nyt olisi absurdein juttu ikinä että ihminen söisi lihaa.
Ymmärtäähän sen nyt tyhmempikin. Sellainen on sairasta,
täysin epäluonnollista. Ja jos joskus menneisyydessä ihminen söikin ”suht
terveellistä lihaa”, ei nykyinen tehoeläintuotanto tuota enää mitään sen
kaltaista. Toisin kuin nykyinen tehokasvistuotanto, jossa kaikki kasvikunnan
tuotteet ovat tismalleen samanlaisia kuin kivikauden aikaan. Ja jos ihminen
joskus menneisyydessä pystyikin syömään lihaa olennaisena osana sen aikaista
ruokavaliota, ei se enää ole mahdollista seitsemälle miljardille ihmiselle. Onneksi
tässä on hassusti samalla käynyt niin, että eläinperäisestä ruoasta on tullut
ihmiselle epäterveellistä. Onneksi. Sillä jos tätä onnea ei olisi, joutuisimme
me tosissaan miettimään Pentti Linkolan tapaan mitä tehdä tälle
räjähdysmäiselle ihmisten lisääntymiselle. Mitä tehdä meidän loputtomalle
kulutushysterialle, tavara-ahneudelle, poskettomalle matkustamiselle, turhalle
rakentamiselle ja niin edelleen. Siitä voisi saada aika ikäviä painajaisia.
Mutta onneksi ei tarvitse. Onneksi on käynyt niin kivasti että samaan aikaan
ilmastolle ystävällinen ruokavalio on ystävällinen myös ihmisen elimistölle,
elintarviketeollisuudelle, vähittäiskaupalle ja edulliselle kouluruokailulle.
On meille jumala suonut ihanan lahjan. Kasvisruoan. Se on
ilmastoystävällistä, terveellistä, halpaa tuottaa, valmistaa, muokata ja säilöä.
Mikä on todennäköisyys sille, että kaikki nämä osaset kolahtavat kohdalleen?
Suunnilleen sama kuin lottovoitossa, ja sen me olemme saaneet. On lottovoitto
syntyä tähän todellisuuteen.
Kiitos.
