Syytetään välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta ja
rantojenmiehuudesta ja kaljabaarimiehuudesta. Olisihan se tosiaan pelottavaa
jos jotkut ihmiset olisivat ihan samanlaisia kuin me äänestäjät, mutta eivät
vain äänestäisi? Onneksi he ovat juoppolalleja ja laiskureita. Paradoksaalista onkin,
että silti me kunnolliset äänestäjät haluamme tämän puliveivariporukan
äänestämään? ”Tänne sieltä juomasta ja sassiin! Pysyykö kynä kädessä, hä?
Muistatko nimesi? No hyvä, ja sitten peremmälle valitsemaan europarlamenttiin
porukkaa.”
Jos laiskuudesta ja tyhmyydestä ei varsinaisesti syytetä,
niin sitten on vaihtoehtona tämä paras: ”teidän vika sitten kun on paskat
päättäjät taas!”
Ei muuten ole. Ne jotka käyvät äänestämässä, äänestävät
meille päättäjät, ja jos ne päättäjät ovat paskoja, niin se on näiden äänestäjien
vika. Ne äänestämättä jättäneet eivät nimenomaan äänestäneet ketään.
Toki ymmärrän väitteessä piilevän logiikan: nykyiset
valinnat olivat huonoja ja jos nukkuvien puolue olisi käynyt uurnilla, niin he
olisivat nimenomaan äänestäneet joitain muita, joitain niitä joita nyt ei
valittu. Onko tässä logiikkaa? Voiko olla varma että äänestämättä jättäneet
ovat nimenomaan niitä jotka olisivat muuttaneet kurssin? Kenties he olisivat
vain äänestäneet jotakuinkin samalla keskiarvolla, ääniä olisi ollut enemmän,
mutta valitut olisivat olleet samaa vanhaa kauraa?
No kyllä siinä itse asiassa on logiikkaa.
Äänestämättömyydestä valittavat lujimpaan ääneen ne, jotka kaipaavat lisää
vasemmistolaista ajattelua politiikkaan. He tietävät että nukkuvien puolueessa
ei paljoa Kokoomuslaisia kellu. Varakkaat ihmiset ovat kiinnostuneita pitämään
huolta varoistaan, ja siksi äänestävät omia edustajiaan hyvinkin suurella
prosentilla. Varattomat eivät ole kiinnostuneita huutamaan varattomuutensa
perään. Aikanaan kun Suomi ylpeili varhaisella koko kansan
äänestysmahdollisuudellaan, oli siinäkin pieni juju millä ei juuri rehvasteltu.
Irtolaisuudesta tai vastaavasta huonosta elämästä ”kärsivä” ei saanut
äänioikeutta. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkuus saattoi aiheuttaa
äänestyskelvottomuuden. Köyhintä kansanosaa piti pitää kurissa ja nuhteessa,
eikä sillä luonnollisesti voinut olla äänioikeutta. Nykyään on oikeus, mutta ei
ole kiinnostusta.
Mistä syystä, se riippuu vastaajasta. Porvarien mielestä kysymys on laiskuudesta, keskikaljasta ja liian hyvistä sosiaalituista. Vasemmiston mielestä kyse on siitä, että työttömät ja nykyään osa duunareistakin, ovat lannistettu ja lyöty maanrakoon osallistavalla sosiaaliturvalla, työnantajien sanelupolitiikalla, kurjistuvalla terveydenhoidolla, kansainvälisten suuryritysten veronkierrolla ja vähävaraisten ihmisten syyllistämisellä ja halveeraamisella.
Mistä syystä, se riippuu vastaajasta. Porvarien mielestä kysymys on laiskuudesta, keskikaljasta ja liian hyvistä sosiaalituista. Vasemmiston mielestä kyse on siitä, että työttömät ja nykyään osa duunareistakin, ovat lannistettu ja lyöty maanrakoon osallistavalla sosiaaliturvalla, työnantajien sanelupolitiikalla, kurjistuvalla terveydenhoidolla, kansainvälisten suuryritysten veronkierrolla ja vähävaraisten ihmisten syyllistämisellä ja halveeraamisella.
Mikä on sitten se oikea syy? Tiedä häntä (porvarit kusettaa
aina). Joka tapauksessa, se mikä kaikkia puolueita ainakin yhdistää, on
puhetapa. Tarkemmin puheenaihe.
Kun seuraa televisiosta poliitikon haastattelua, huomaa
hyvin nopeasti, että vähintään 70% koko puheesta keskittyy itse poliittisen
pelin ja poliittisten voittajien/häviäjien taktiikoihin. ”Mitä Perussuomalaiset
aikovat nyt tehdä kiriäkseen Keskustan kiinni? Onko tarkoitus panostaa ylempään
keskiluokkaan vai toimihenkilöihin?” ”Vasemmistoliitosta karkaa nuorta
koulutettua väkeä Vihreisiin ja tämän estääkseen heidän on panostettava
suurkaupunkien opiskelijoihin.” ”SDP:llä ei ole samalla tavalla vetäviä
kärkiehdokkaita kuin Kokoomuksella, tälle pitäisi varmaan tehdä jotain?”
Harvaa haastattelijaa kiinnostaa kysellä mitään muuta,
harvaa politiikan analysoijaa kiinnostaa analysoida mitään muuta kuin juuri
tätä puolueiden välistä peliä aivan kuin se olisi jalkapallon Valioliiga mistä
puhutaan. Poliitikkoja nyt ei tietenkään kiinnosta. Vaalimainoksissa lukee ne
ikuiset ja pakolliset sloganit ”työtä kaikille”, ”vanhukset ja lapset
etusijalle”, ”hyvän puolesta pahaa vastaan”, ”Nuorisossa on tulevaisuus” jne.
Mutta että nämä aiheet olisivat poliittisen median ja poliittisen keskustelun
ytimessä, ei ikinä. Eikös sellainen ole jo hieman lapsellista? Totta kai setä
välittää lapsista ja vanhuksista ja aikuisistakin, mutta nyt asiaan… meidän
kovin haastaja vaaleissa on Perussuomalaiset ja nostamalla molemmat laitapuolustajat
ylemmäs, saamme ylivoiman heidän puolustusalueelleen. Halla-Aho on yllättävän
nopea, mutta Soinista pääsee heittämällä ohi ja Hakkarainen puolestaan pelkää
palloa. Että tällä taktiikalla.
Tätähän se kaikki on. Tämä ei ole edes irvailua, vaan
faktaa. Politiikka on irtautunut todellisuudesta jo ajat sitten. Edes
toimittajia ei kiinnosta haastatella poliitikkoa hänen aatteistaan tai
arvoistaan, peli kiinnostaa enemmän. Poliitikko saattaa jopa sivuuttaa
kysymyksen sanomalla ”se on sitten enemmänkin arvokysymys”. Ikään kuin se että
jokin on arvokysymys, olisi jotenkin mitätön tai turha seikka. Niidenhän kaiken
ytimessä pitäisi olla, arvojen. On vain annettu ymmärtää että kaikki poliitikot
tekevät loogista politiikkaa, ratkovat asioita ikään kuin matemaattisesti. Kun
osaa laskea, osaa päättää? Näin ei kuitenkaan ole. Jos näin olisi, kaikki
poliitikot olisivat samaa mieltä ja heitä ei tarvittaisi lainkaan. Se miksi he
ovat päivänselvistä asioista eri mieltä, johtuu juuri arvoista. Arvoista, joita
he itse vähättelevät puhumalla ”asiantuntijalausuntoja” ja ”faktoja”. Eurooppa
tarvitsee asiantuntijaa? Vitut tarvitse, Eurooppa tarvitsee arvoja, mutta jos
poliitikot ne tosiasialliset arvonsa joskus kertoisivat rehellisesti, syntyisi
vallankumous.
Yhtä kaikki, oli syy mikä tahansa, äänestämättömyys sataa aina
oikeiston laariin ja mitä vähemmän jengiä käy äänestämässä, sitä enemmän se
sataa oikeiston laariin. Sitä enemmän oikeisto saa valtaa ja sitä pienemmäksi
äänestysprosentti käy.
”Mutta pitäisi vaan saada se jengi sieltä uurnille! Kyllä
sitten saataisiin muutos!”
Eipä välttämättä saataisi. Oikeistolla ja ylipäänsä
valtapuolueilla on enemmän rahaa, he voivat tehdä suurempia vaalikampanjoita,
he voivat suoraan tai välillisesti hallita suurempaa osaa mediasta, ja näistä
syistä heidän äänensä on kuuluvampi. Sitä paitsi ihmiset tykkäävät äänestää
tunnettuja naamoja. Ihmiset myös seuraavat mediaa, joka kertoo heille totuuden:
”äänestämättä jättäneet ovat vastuuntunnottomia luusereita ja juoppoja.”
Näinhän ne lehdet kertovat, ja ketä se palvelee?
Valtapuolueet myös nauttivat nykyisestä
vaalilaskentatavasta, sillä se suosii isoja puolueita pienten kustannuksella.
Mitä luulette, haluavatko valtapuolueet vaihtaa järjestelmän sellaiseksi että
se toimisi toisin päin, heitä vastaan? Voitaisiin järjestää vaikka äänestys
eduskunnassa, mitenköhän siinä kävisi?
Voisihan siitä järjestää suoran kansanäänestyksenkin, mutta
eihän meillä Suomessa ole tapana ollut sellaisia järjestää, ties mitä ne
rantojenmiehet silloin äänestäisivät, oikein? Parempi että on edustuksellinen
demokratia jota on hieman manipuloitu rahalla ja lainsäädännöllä sellaiseen
suuntaan, ettei vaalitulos koskaan muutu merkittävästi.
”Mutta jos ei äänestä, niin mitä järkeä tässä demokratiassa
sitten on, eihän muulla tavalla voi vaikuttaa?”
Kyllä voi vaikuttaa muutenkin, mutta sääntö menee näin: mitä
enemmän massia, sitä enemmän vaikutusta. Eivät puoluejohtajat koskaan minulle
soittele kun haluavat politiikan ulkopuolisen mielipiteen. He soittavat Jorma
Ollilalle, tai Nalle Wahlroosille. Kyllä he välillä soittelevat joillekin
yliopistoprofessoreillekin, mutta eiköhän se ole aika selvää kenen ääni kantaa
ja kenen naama telkkarissa enemmän kuluu. Sen jolla on enemmän massia.
”No miten tavallinen ihminen voi sitten vaikuttaa jos ei
äänestämällä, eikä rahaa ole tarpeeksi näkyvyyteen tai suoraan painostamiseen?”
Onhan noita autonpolttoretkiä ja lätkämailoja, mutta niitä
mediassa vasta mollataankin. Juopporentuiksi, huligaaneiksi ja
terroristeiksi sanovat. Julkisuutta tulee, mutta negatiivista. Ei
kuulemma asioita voi parantaa rikkomalla asioita. Sinänsä kuulostaa ihan
loogiselta.
No, minä en käynyt polttamassa autoa lätkämailalla, minä
kävin äänestämässä. Ehdokkaani sai kolmisensataa ääntä. Jäi noin satatonnia
uupumaan. Veikkaan että ne kaikki nukkuvat juoppolallit olisivat äänestäneet
minun ehdokastani, mutta ei kun ei. Siellä vaan downshiftasivat.